Rantaneuvoksen paljatuksia Kiannon Turjanlinnasta
Tämä teksti on hyvin ala-arvoista Ilmari Kiannolta ja sen vuoksi ei Kiannon olisi pitänyt olla jalustalle nostettuna yhteiskuntamme rosvo verovaroilla arvoon arvaamattomaan Suomussalmella.
mutta Kianto sai kuitenkin isovanhempieni puolesta puhujan pojan pojasta kirjailija, ”Rantaneuvos” Eero Seppäsestä.
Saat kertoa kaiken oli Uolevi Kiannon tekstiä mutta hyvin vähän antaen lukijalleen.
”Rantaneuvos” Eero Antero Seppänen kirjoitti kirjat Valoton Lapsuus ja Kiannon huoripoika, johan siinä Kiantokin pyörähtäisi haudassaan jos tietäisi mikä totuus hänestä on kerrottuna kurjasta ihmisestä Ilmari Kianto.
Miestä alkaa jo uuvuttaa umpikeli ja päättää yöpyä Karihtaniemeen, josta valo tuikuttaa hyvin kaukaa vasemmalta.
Jooseppi Kenkkusen aivossa on elämänkuva lähestyvästä mökistä seuraavankaltainen:
Karihtaniemeen sitä aina saattaa mennä semmoinen kurjaliston edustaja
kuin mikä tässä minäkin lienen.
Se on yhtä kelvoton ihmisasunto kuin minulla itsellänikin, jos ei vielä kehnompi.
Ikuisesti siivoton pirtti, akkunat päreistä ja tuvan täysisikiöitä, russakkaa, lutikkaa, kirppua, täitä – joka lajia siellä löytyy.
Ja juuri siksi vuoksi että siinä pehertää niin kurja ihmisrotu, minä sinne menen – vaikka kuningas minä niitten rinnalla olen ja oma akkani myös on kuningatar
Karihta-akan suhteen.
Se Karihtaniemeen Kusti on typerä kuin pässi ja ahnas kuin susi.
Ei Iitä eikä ässää kirjasta irti saa, ei politiikkaa ymmärrä – senkö hiivatin lailla hän lie akakin saanut, tylppäturpa ? Vaan minkälaisen sai ? - ei tuhannet miehiset miehet sitä rääsyä olisi huolineet. Poijankin jo oli valmiiksi pyöräyttänyt jollekin alapuolenretkujätkälle – Amanda – ei saanut puhasta piikaa Kusti ketku.
Jaa Amanda! Siinä sitten on oikea Rämsänrannan riekko, ilkeä kuin ilves, suustaan rivo kuin itse sarvi pää saatana, valehtelija, tappelija ja varas.
Ne on molemmat varkauden syntiin syvälle vaipuneita sielun raatoja sekä Amanda että Kusti, vaikka eihän se Kusti paljon kerkeä, kilpikonna, mutta Amanda varastaa kuin kärppä missä vain silmä välttyy.
Köyhältäkin kähveltää se paapelin narttu, jos lie mitä kähveltää, sen tiedän vissiin omasta kokemuksesta.
